Henkilökunta
Kurssit
Tietoja koulusta
Opinto-opas 11-12
Kurssiselosteet 11-12
Opiskelu
Yhteystiedot
Opetussuunnitelma
Oppilaskunta
Ajankohtaista
Lapin toisen asteen verkkokoulu
LUMA sivut
Arviointi
Vuosikertomus 2010-11
Wilmaan
Keminmaan lukion opetussuunnitelma 1.8.2005 lähtien
5.10 Kemia
Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille tutkimalla aineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita.
Kemian opetukselle on luonteenomaista kemiallisten ilmiöiden ja aineiden ominaisuuksien havaitseminen ja tutkiminen kokeellisesti, ilmiöiden tulkitseminen ja selittäminen mallien ja rakenteiden avulla, ilmiöiden kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä ilmiöiden mallintaminen ja matemaattinen käsittely. Monipuolisin työtavoin ja arviointimenetelmin opiskelijoita ohjataan kemian tietojen ja taitojen sekä persoonallisuuden kaikkien osa-alueiden kehittämiseen. Kemian opetuksen toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden opiskeluvalmiudet ja luodaan myönteinen kuva kemiaa sekä sen opiskelua kohtaan.
Opetuksen tavoitteet
Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
- osaa kemian keskeisimmät peruskäsitteet ja tietää kemian yhteyksiä jokapäiväisen elämän ilmiöihin sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin
- osaa kokeellisen työskentelyn ja muun aktiivisen tiedonhankinnan avulla etsiä ja käsitellä tietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä ja aineiden ominaisuuksista sekä arvioida tiedon luotettavuutta ja merkitystä
- osaa tehdä ilmiöitä koskevia kokeita ja oppii suunnittelemaan niitä sekä osaa ottaa - huomioon työturvallisuusnäkökohdat
- osaa tulkita ja arvioida kokeellisesti tai muutoin hankkimaansa tietoa ja keskustella siitä sekä esittää sitä muille
- perehtyy tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tiedonhankinnan ja mallintamisen välineinä
- perehtyy nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ympäristötekniikassa
- osaa käyttää kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja kestävän kehityksen edistämisessä sekä osallistuttaessa luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon
- saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan.
Arviointi
Kemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekä soveltamisen taito.
Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon kokeellisen tiedonhankinnan ja käsittelytaitojen
kehittyminen, johon kuuluvat
- havaintojen tekeminen, mittausten ja kokeiden suunnittelu ja toteutus
- työvälineiden ja reagenssien turvallinen käyttö
- tulosten esittäminen sekä suullisesti että kirjallisesti
- tulosten tulkitseminen, mallintaminen ja arviointi
- johtopäätösten tekeminen ja soveltaminen.
Kemiassa arvioinnin menetelminä käytetään kurssikokeita, osallistumisaktiivisuuden seurantaa, kokeellista työskentelyä, työselostuksia, projektitöitä, esitelmiä tai tutkielmia. Lisäksi opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti.
Kurssien suoritusjärjestys
Ensimmäisenä opiskellaan kurssi KE1, jonka jälkeen opiskellaan kurssi KE2. Kurssin KE4 voi opiskella ennen kurssia KE3. Kurssi KE5 opiskellaan kurssin KE3 jälkeen. Työkurssin KE6 voi ottaa, kun vähintään kurssit KE1 ja KE2 on suoritettu.
Muuta
Kemian kurssit KE1–KE5 voi suorittaa itsenäisesti. Itsenäisestä suorituksesta on sovittava opettajan kanssa.
| KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia | Pakollinen kurssi |
| Tavoitteet | Kurssin tavoitteena on, että opiskelija |
| - saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä | |
| - syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla käsiteltävien asioiden yhteydessä | |
| - osaa orgaanisten yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä ymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle | |
| - tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä | |
| - kehittää tietojen esittämisessä ja keskustelussa tarvittavia valmiuksia | |
| - oppii kokeellisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja | |
| - osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia, reaktioita ja erotus- ja tunnistamismenetelmiä sekä osaa valmistaa liuoksia. | |
| Keskeiset sisällöt | - orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia |
| - orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus | |
| - erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus | |
| - orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreaktioita | |
| Arviointi | Numeroarvostelu. Jos opiskelija suorittaa vain pakollisen kurssin, hän saa halutessaan kurssista suoritusmerkinnän. |
| Muuta | Sisällöltään kurssi liittyy lähinnä seuraaviin valtakunnallisiin aihekokonaisuuksiin: AKY, KK ja TY. |
| KE2 Kemian mikromaailma | Valtakunnallinen syventävä kurssi |
| Tavoitteet | Kurssin tavoitteena on, että opiskelija |
| - tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä | |
| - osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoita ja järjestelmiä | |
| - ymmärtää orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja tuntee rakenteen määrityksessä käytettäviä menetelmiä | |
| - osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen, ominaisuuksiin ja reaktioihin liittyviä ilmiöitä. | |
| Keskeiset sisällöt | - alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä |
| - elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit | |
| - hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava | |
| - kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet | |
| - atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne | |
| - isomeria | |
| Arviointi | Numeroarvostelu |
| Muuta | Sisällöltään kurssi liittyy seuraaviin valtakunnallisiin aihekokonaisuuksiin: KK ja TY |
| KE3 Reaktiot ja energia | Valtakunnallinen syventävä kurssi |
| Tavoitteet | Kurssin tavoitteena on, että opiskelija |
| - ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkityksen elinympäristössä (teollisuus) | |
| - ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisissa reaktioissa sekä niiden merkityksen yhteiskunnassa | |
| - osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisesti | |
| - osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteen ja -mekanismeihin liittyviä ilmiöitä. | |
| Keskeiset sisällöt | - kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu |
| - epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia | |
| - stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö | |
| - energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa | |
| - reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät | |
| Arviointi | Numeroarvostelu |
| Muuta | Sisällöltään kurssi liittyy seuraaviin valtakunnallisiin aihekokonaisuuksiin: AKY, KK ja TY |
| KE4 Metallit ja materiaalit | Valtakunnallinen syventävä kurssi |
| Tavoitteet | Kurssin tavoitteena on, että opiskelija |
| - tuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja | |
| - tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa hapettumis-pelkistymisreaktioita | |
| - osaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä kvantitatiivisia sovelluksia | |
| - tuntee erilaisia materiaaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja valmistusmenetelmiä sekä kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiin käytettäviä menetelmiä | |
| - osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä. | |
| Keskeiset sisällöt | - sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi |
| - hapettumis-pelkistymisreaktiot | |
| - metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet | |
| - bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit | |
| Arviointi | Numeroarvostelu. |
| Muuta | Sisällöltään kurssi liittyy seuraaviin valtakunnallisiin aihekokonaisuuksiin: AKY, KK ja TY. |
| KE5 Reaktiot ja tasapaino | Valtakunnallinen syventävä kurssi |
| Tavoitteet | Kurssin tavoitteena on, että opiskelija |
| - ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja niihin liittyviä laskennallisia tasapainosovelluksia | |
| - ymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuuden prosesseissa ja luonnon ilmiöissä | |
| - osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä. | |
| Keskeiset sisällöt | - reaktiotasapaino |
| - happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys | |
| - liukoisuus ja liukoisuustasapaino | |
| - tasapainoon liittyvät graafiset esitykset | |
| Arviointi | Numeroarvostelu. |
| Muuta | Sisällöltään kurssi liittyy seuraaviin valtakunnallisiin aihekokonaisuuksiin: KK ja TY. |
| KE6 Kemian työkurssi | Koulukohtainen syventävä kurssi |
| Tavoitteet | Kurssin tavoitteena on, että opiskelija |
| - tutustuu erilaisiin työmenetelmiin ja laboratoriossa käytettäviin aineisiin | |
| - osaa ottaa huomioon työturvallisuuden | |
| - tutustuu teorian ja sovellusten väliseen riippuvuuteen | |
| - oppii tekemään johtopäätöksiä havaintojen ja mittausten perusteella | |
| - oppii esittämään tekemänsä työn ja sen tulokset kirjallisesti | |
| - syventää kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan | |
| Keskeiset sisällöt | Harjoitustöinä voivat olla esimerkiksi |
| - ionien tunnistamisreaktiot | |
| - epäorgaaninen ja/tai orgaaninen analyysi | |
| - epäorgaaninen tai orgaaninen synteesi | |
| - kemiallinen tasapaino | |
| - titraukset | |
| - reaktionopeuden tutkiminen | |
| - lämpökemiallinen työ | |
| Arviointi | Suoritusmerkintä |
| Muuta | Ennen työkurssia on opiskeltava vähintään kurssit KE1 ja KE2. |
| KE7 Kemian kokonaiskuva | Koulukohtainen syventävä kurssi |
| Tavoitteet | Kurssin tavoitteena on, että opiskelija |
| - saa kokonaiskuvan erilaisista kemiallisista ilmiöistä | |
| - syventää aineiden rakenteen ja ominaisuuksien tuntemusta | |
| - vahvistaa laskennallisia valmiuksia | |
| - saa hyvän pohjan ylioppilaskirjoituksia ja jatko-opintoja varten | |
| Keskeiset sisällöt | - aineen rakenne ja ominaisuudet |
| - kemialliset reaktiotyypit | |
| - reaktioyhtälöön perustuvat laskut | |
| - sähkökemia | |
| - kemiallinen tasapaino | |
| - orgaaniset yhdisteet ja niiden reaktiot | |
| Arviointi | Suoritusmerkintä |